• Revontulet

    35,00
    Revontulten syntysijat ovat Auringossa noin 150 miljoonan kilometrin päässä ihmiskunnasta. Tapahtumaketjun toisessa päässä Maan läheisyydessä syttyvät revontulten loimut - huikea luonnonnäytelmä, jonka edessä ihminen kokee pienuutensa. Valokuvaaja Jorma Luhta on kuvannut revontulia vuosia ja valinnut tähän kirjaan kuvistaan vaikuttavimmat. Meteorologi Seija Paasonen kertoo revontulten synnystä sekä uskomuksista ja taiteesta, joita revontulet ovat pohjoisissa ihmisissä synnyttäneet.  
  • オーロラの発生地は、人間社会から1億5000万 km離れた遠い宇宙の太陽にあります。そしてプロセスの最終地、地球の近くのところでオーロラの揺らめく光は発光するのです。その大自然が繰り広げる光景の前では人間は自分の小ささを感ぜずにはいられません。フィンランドの写真家ヨルマ・ルフタはフィンランドで何年もの間オーロラを撮影してきました。そして彼はこの本のためにその中から選りすぐりの写真を選んでいます。気象学者セイヤ・パーソネンは、オーロラの発生について、さらにはオーロラが北方民族にもたらした迷信や芸術についてこの本で語っています。  
  • 北极光的发源地是在太阳上离人类大概一亿五千万公里的地方。极光现象的另一个尽头也就是在地球附近,会产生极光火焰——一个置身当前会让人感到渺小的震撼的自然奇观。 芬兰摄影师约码路哈达 在芬兰拍摄极光已有多年的时间,他选取了最有影响力的作品到本书。地质学家瑟雅巴索宁介绍极光的诞生,以及北部人们的文化中关于极光的传说和艺术。  
  • Tiheä hetki on valokuvan vuosikirja.  Se kertoo ihmisistä ja ihmisyydestä, arjesta ja ympäristöstä.  Se kertoo myös miten ja millaisena näemme valokuvan nyt. Valokuvat kertovat itse itsestään. Kirjan artikkeleissa pohditaan valokuvan olemusta sekä historiallisen perspektiivin että nykytaiteen näkökulmasta. Kirja on myös Valokuvataiteilijoiden liiton ja Valokuvagalleria Hippolyten juhlakirja.
  • Maamme ensimmäisen ammattimaisen kasvisruokakokin muistiinpanoihin perustuva teos on enemmän kuin pelkkä keittokirja. Kirjassa kerrotaan Hans Friedrichsenin parhaiden valmistusohjeiden lisäksi ruokiin ja ruoka-aineisiin liittyvää historiallista tietoa, mytologioita ja tarinoita. Yhtenä kirjan erikoisuutena on eksoottisille mausteseoksille omistettu luku. "Festivaaliruoka" sisältää selkeät ohjeet reseptien muuntamisesta suuremmalle porukalle. Sen lisäksi mukana on värikkäitä, näyttäviä, ja monilla festareilla kokeiltuja maukkaita annoksia.
  • Suomalaisen nykykeittiön hienoimpiin ilmiöihin kuuluu maatiaisten paluu suomalaisten ruokalistoille – tähtiravintoloihin ja kotien ruokapöytiin. Kärjessä marssii Karjalan pieni metsälehmä kyyttö, häntätuntumassa koko suomenrotuinen ruokakarja kolmen rodun lampaista mustamehiläisten parviin. Eläinten mukana palaavat nostalgiset hedelmät ja marjat, perunat, sipulit ja nauriit. Arvostetun ruokatoimittajan ja -kirjailijan Christer Lindgrenin kokoama teos tarjoaa tuhdin tietopaketin maatiaiseläin- ja kasvilajeista. Tekijätiimissä on edustettuna monipuolinen alan asiantuntemus sekä keittiöstä että pellon laidalta. Ennen kaikkea kyseessä on ruokakirja ja keittokirja, jonka motto on: Syömällä maatiaisia pelastat ne!
  • Tamperelaisen kauppaneuvos Kalle Kaiharin (1899–1989) tarina on suomalainen versio amerikkalaisesta unelmasta, jossa noustaan ryysyistä rikkauksiin. Kallen tarinasta tekee ainutlaatuisen ystävystyminen Urho Kekkosen (1900–1986) kanssa. Heistä tuli luottoystäviä, suorastaan luottoveljiä. Toisesta tuli varakas kauppias ja toisesta tasavallan presidentti. Tietokirja Kaihari & Kekkonen – ystävyyttä, urheilua, yrittäjyyttä ja politiikkaa Tampereen hengessä kertoo yhden ystävyyssuhteen vaiheet. Heidän ystävyytensä kesti yli kuusi vuosikymmentä. Teoksen kirjoittaja on tietokirjailija, filosofian tohtori Kalle Virtapohja.      
  • Tekstiilitaidetta luonnosta on upea katsaus luonnon tarjoamista materiaaleista ja niiden käytöstä tekstiilitaiteessa. Kirjan esimerkit tulevat tunnustetulta tekstiilitaiteilija Soili Arhalta, joka on käyttänyt luonnosta poimittuja materiaaleja monipuolisesti jo yli 20 vuotta.
  • Tapio Wirkkala (1915—1985) ajatteli käsillään, piirtäen. Hän pyrki kaikessa tekemisessään sopusointuun materiaalinsa kanssa. Uutuusteoksessa filosofian tohtori, taidekriitikko Marja-Terttu Kivirinta katsoo Tapio Wirkkalaa taiteilijana ja valottaa hänen työtään useista näkökulmista. Kivirinta nostaa monipuolisesti lahjakkaan ja tuotteliaan Wirkkalan tuotannosta ja persoonasta esiin alati uutta ja kiehtovaa kerrottavaa. Kirja sopii kaikille taiteesta, taiteilijoista, käsityöläisyydestä, muotoilusta, luovuudesta ja tekemisen ilosta kiinnostuneille.
  • Kirja esittelee Greta Skogster-Lehtisen (1900-1994), merkittävän suomalaisen tekstiilisuunnittelijan, taiteilijan ja liikenaisen ainulaatuisen mittavan ja monipuolisen elämäntyön. Skogster-Lehtinen kuului 1930-luvulta Suomen johtaviin tekstiilitaiteilijoihin, ja häneltä tilattiin sisustustekstiileitä lukuisiin julkisiin tiloihin, yhtiöiden pääkonttoreihin, ravintoloihin ja hotelleihin. Hän suunnitteli myös kirkkotekstiilejä ja osallistui laivojen sisustamiseen. Erityisesti hänet muistetaan eduskuntataloon suunnittelemistaan suurista matoista ja huonekalujen verhokankaista.
  • Hirnahduksia on jatkoa Hevosvoimat-kokoelmalle. Kirjan tekstit ovat peräisin valtakunnallisen hevosaiheisen kirjoituskilpailun sadosta, joka osoittautui niin runsaaksi ja tasokkaaksi, että siitä riitti kahteen kirjaan. Siinä missä Hevosvoimien kirjoituksissa painottui tarinoiden ja muistojen koskettavuus ja herkkyys, Hirnahduksien hevosmuistoissa taas korostuu huumori, jota saattaa löytyä joko tarinan tapahtumista, sen näkökulmasta tai molemmista.
  • Iso siika

    39,00
    Iso siika -antologian tekstit ovat samannimisen kirjoituskilpailun parhaimmisto: tosia muistoja ja kaunokirjallisia tarinoita kalastamisesta ja kalastuskulttuurista pohjoisessa Suomessa. Pohjoinen kalastukseen liittyvä elämäntapa aukeaa monipuolisesti muistojen ja kuvitellun kautta, olipa kysymys sitten isoisän tekemästä uistimesta, Torniojoen taitavista lippomiehistä tai J. R. Ewingin osuudesta Kiiminki-joen pilkkikilpailuihin. Niin herkimmät kuin hersyvimmätkin tarinat saavat suolavedet silmiin!
  • Kimmo Räisäsen teos Hetkeen ei ollut mitään on jo itsessään taideteos. Räisänen on kuvannut vanhempiaan ja sisartaan lapsuudenkodissaan 1986-2017. Poikkeuksellinen sidontatekniikka saa kuvat avautumaan aukeamittain saumattomasti. Kirja on sekä kosketettava – paperi tuntuu sormenpäissä valokuvalta – että koskettava. Vaikka kuolema on läsnä, teos on kertomus elämän ihmeestä. Kirjan oivaltava teksti elämän ihmeellisyydestä on Juha Hurmeen ja teoksen kuvankäsittely Petri Kuokan työtä.
  • Yllättävän monella suomalaisella on paitansa alla Gallen-Kallelaa. Hihansuusta tai paidankauluksen alta pilkistävät toistuvasti niin Hugo Simbergin, Edvard Munchin, Salvador Dalín, Pablo Picasson kuin Leonardo da Vincinkin kaltaisten taiteen mestareiden luomukset. Harri Larjoston Kuva ihollani – Tatuoidut taideteokset esittelee liki sata suomalaista taidetatuointeineen ja niihin liittyvine tarinoineen.
  • Suomenlahden ja Saaristomeren saarilla on asuttu tuhansia vuosia, ja ne ovat toimineet myös merenkulkijoiden tukikohtina historian hämäristä saakka. Viime vuosisatoina lukuisilla saarilla on ollut merkitystä sodankäynnin ja sittemmin itsenäisen Suomen maanpuolustuksen toiminnoissa. Puolustusvoimien hallussa olleet rannikkotykistön linnakesaaret olivat tehtävänsä mukaisesti suurelta yleisöltä suljettuja ja siksi tuntemattomiksi jääneitä, salaperäisiäkin paikkoja.
  • Odotus

    39,00
    Odotus on valokuvateos viidestä naisesta ja heidän kohtaamastaan lapsettomuudesta. Valokuvaaja Raisa Kyllikki Ranta on palannut kuvattavineen näiden lapsettomuuden kannalta merkityksellisiin paikkoihin yhdeksän kuukauden välein viiden vuoden ajan. Tarinat on kirjoittanut toimittaja Anna Pihlajaniemi.
  • Lankapaitoja ja muita asusteita on kirja käsitöistä ja tekstiilikulttuurista kiinnostuneille. Kirja tuo lukijoiden ja tekijöiden ulottuville aineistoa museoiden kätköistä. Kirjoittajat ovat vierailleet monessa museossa ja päässeet tutkimaan ja kuvaamaan villapaitoja ja muita tekstiilejä. Kirjassa on tietoa neuleen ja virkkauksen historiasta, tarinoita tekijöistä ja tuotteista, paljon oheita perinteisiin villapaitoihin sekä myös näiden innostamina kehitettyjä uusia malleja. Kirjassa on runsas ja näyttävä kuvitus.  
  • Hohtavan kaunis meripihka on kautta aikojen kiehtonut ja ihmetyttänyt ihmisiä. Se on kivi, joka palaa ja on pehmeytensä vuoksi helposti muotoiltavissa. Jo kivikaudella siitä on tehty taikakaluja, koruja ja taide-esineitä. Meripihkalla on myös tieteelle suuri merkitys. Pihkan ollessa vielä tuoretta siihen takertui monenlaisia hyönteisiä ja kasvinosia, jotka ovat säilyneet miltei sellaisenaan. Pihkanäytteiden avulla voidaan päätellä, millaiselta luonto näytti miljoonia vuosia sitten.
  • KIVINOKKA

    39,00
    Kivinokka on ainutlaatuinen virkistysalue meren rannalla Helsingissä. Työväen kesäparatiisina alkunsa saanut yhteisö on nykyään kaikkien kaupunkilaisten yhteinen ilo. Valokuvaaja Matti Hietala on kuvannut alueen 400 mökkiä. Asukkaat vaihtuvat, mökit pysyvät. Alueen 12 neliön majoissa ei saa olla omaa pihaa eikä aitoja, ja tämä vahvistaa alueen yhteisöllisyyttä. Elämä Kivinokalla on asukkaiden tarinoiden ja päiväkirjamerkintöjen mukaan yleensä ihanaa – ellei se sitten ole karmivaa, kuten vaikkapa tarina ”Hammasmurhaajasta” kertoo. Hillevi Kilpeläisen tekstit ja kivinokkalaisten omat mökkipäiväkirjamuistiinpanot tekevät alueen historian ja nykypäivän kiinnostavalla tavalla samanaikaisesti näkyviksi.
  • Loppuunmyyty

    Aita

    40,00
    Omin käsin tehty perinteinen aita tuo edelleenkin luonnetta ja kauneutta ympäristöönsä ja on olennainen osa suomalaista perinnemaisemaa. Tämä piirroksilla ja runsailla historiallisilla sekä uusilla valokuvilla kuvitettu teos johdattaa perinteisten aitojen malleihin, rakentamistapoihin ja monipolviseen historiaan.
  • Saatavilla jälleen uutena painoksena! Luonninväriaineet esittelee luonnon tarjoamia mahdollisuuksia erityisesti tekstiilisovellutuksissa, kuten värjäämisessä ja kankaan kuvioimisessa. Teoksessa keskitytään väriainelähteisiin, jotka kasvavat Suomen luonnossa tai soveltuvat viljeltäviksi ainakin maan eteläisissä osissa. Lukijalle esitellään eri lähteistä saatavat värisävyt sekä annetaan ohjeita värjäykseen ja kankaanpainantaan.
  • Turkulainen taiteilija Jan-Erik Andersson yhteistyökumppaneineen suunnitteli ja rakensi lehdenmuotoisen talon, joka on herättänyt suurta kansainvälistä huomioita. Andersson kuvaa koko prosessin mukaansatempaavasti ja kertoo valaisevin havainnoin, millaista on asua kokonaistaideteoksessa.
  • Alles so dünn und brüchig, wie der verwitterte Vorhang dort; jemand hat ihn irgendwann gekauft, Muster verglichen, Stoffe befühlt, sich schon sitzen gesehen, mit der Familie gar, in dem Zimmer, das der neue Sommervorhang ziert. Vor dem Fenster Bibernellrosen.
  • Sammalhuone

    42,00
    Sammalhuone on lumoavan kaunis luontokirja, jonka monikerroksinen teksti kutsuu miettimään luontoa ja ihmistä ennen, nyt ja tästä eteenpäin. Kai Fagerströmin kuvat ja Ville Suhosen teksti avaavat sammalhuoneen oven ja saavat lukijan näkemään siellä jotain aivan odottamatonta: sellaista, jota ei yleensä ajattele tai edes aavista.
  • Sata vuotta, sata ihmistä, sata kuvaa. Yksi syntynyt jokaiselta itsenäisyyden ajan vuodelta. Valokuvaaja Hannu Pakarinen on nähnyt Suomen satavuotisen historian ihmisissä ja kuvannut kohteensa heidän omissa ympäristöissään.
  • Mikä on puu? Kuinka monta puulajia Suomessa ja maailmassa on? Milloin syntyivät ensimmäiset puut? Miten puu puolustautuu? Miten puu viestii? Latva pilviä piirtää on tietokirja puusta, metsän perusyksiköstä. Metsä antaa ihmiselle lämpöä, ruokaa, suojaa ja mielen virkistystä. Jotta voisimme todella ymmärtää metsää, meidän on tiedettävä, mistä yksittäinen puu koostuu ja mitä tässä elävässä olennossa tapahtuu vuoden kierron ja vuosikymmenten aikana. Kasvitieteilijä Seppo Vuokko avaa kiehtovasti puun moniulotteista anatomiaa. Samalla tarkentuu kuva niistä lukemattomista tavoista, joilla yksittäinen puu vaikuttaa ympäristöönsä.
  • Suomen taiteen kultakausi oli luovuudessaan hämmästyttävä ajanjakso. Nuoret taiteilijat Akseli Gallén, Pekka Halonen ja Louis Sparre hakivat innoitusta kotimaansa siihen aikaan vielä kovin tuntemattomasta kolkasta, Kainuusta. He toivat Kainuuseen häämatkalle myös nuorikkonsa. Kainuussa matkailivat samoin Emil Wikström, Albert Gebhard, Väinö Hämäläinen ja Anna Sahlsten. Kirja yhdistää vivahteikkaasti matkakertomuksen ja taidehistorian. Teos vie lukijan mukaan taiteilijoiden vaiherikkaille matkoille paljolti heidän eläväisten kirjeidensä, lehtiraporttien ja aikalaismuisteluiden kautta. Tutuiksi tulevat niin kuumeisen luovan aikakauden tärkeät vaiheet kuin silloiset nykynäkökulmasta eksoottiset olosuhteet. Teoksen kuvitus koostuu aikalaisvalokuvista sekä kultakauden maalareiden klassikkoteoksista, joiden taustat ja syntyolosuhteet avautuvat tekstissä.
  • Luontokuvaaja Heikki Kokkosen 15 vuoden suurtyö esittelee majavayhdyskunnan kotipurollaan Pohjois-Karjalan huikeissa maisemissa Suomen luontoon on sopeutunut veikeä pohjoisamerikkalainen eläinlaji, majava. Majava on työteliäs eläin, joka arvostaa erämaan rauhaa mutta suhtautuu suopeasti myös varovasti lähestyvään, kameraa kantavaan ihmiseen.
  • Taiteilijoiden taivaat meteorologin silmin on meteorologi Seija Paasosen huikea sukellus taiteen maailmaan. Teos esittelee taidehistorian tunnettuja ja tuntemattomampia teoksia säätieteilijän silmin. Maalauksissa näkyy monenlaisia säähän, vuorokaudenaikaan ja vuoden kiertokulkuun liittyviä tapahtumia - kun vain osaa katsoa. Teos on inspiroiva näyte siitä, millaisia säitä ja taivaita kuka tahansa meistä kohtaa taiteesta nauttiessaan. Paasosen kirjan luettuaan jokainen voi tutkia taideteoksia uusin silmin.        
  • Pellavasta kudottu damastiliina on aina ollut arvotekstiili.  Liina on näennäisesti yksinkertainen, mutta juhlapöydässä sen hohtokuvio nousee kynttilänvalossa esiin maagisen kolmiulotteisena.  Tampellan tehtaat tuottivat 1859-1977 oman lukunsa suomalaiseen tekstiilihistoriaan. Hienot damastit kulkevat suvuissa perintönä edelleen. Päivi Fernström ja Irja Satri käyvät läpi  koko Tampellan damastituotannon. Kuvioissa elää Suomen historia: niin sortovuodet kuin olympiariemu ja kasvilajien runsauskin. Klassikkoruusut ja unholaan jääneet mallit esitellään upeassa kirjassa kuvin ja sanoin.
  • Sisustusarkkitehti, puuseppä Markku Kosonen kulki usein valtavirtaa vastaan esimerkiksi käyttämällä hyljeksittyjä puun osia ja puulajeja. Hän nosti esiin suomalaiset jalopuut kuten visakoivun, tervalepän, metsäjalavan ja pihlajan. Kososen tutuimpia töitä lienevät omaperäiset pajukorit. Hänen teoksiaan on myös julkisissa tiloissa ja kokoelmissa sekä Suomessa että ympäri maailmaa.
  • Markku Kosonen (1945-2010) was a cabinet maker, interior designer and artist – a true art craftsman. He could turn natural materials into unique and innovative utility articles and art objests. In addition to the more traditional tree species, he also used willow, alder and other species held in little value for his work, as well as finding creative ways to use curly birch and birch bark. Many of his products became world-famous. He was well-known for not only his designs but also as a strong opinion leader, who always stood up for wood and inspired designers to explore new uses for wood. This book is an introduction to Markku Kosonen's wonderful world - the time of wood.
  • Valokuvataiteilija Jaakko Heikkilän kuvateos kertoo Venetsian harvenevasta aatelistosta, sen nykypäivästä ja kunniakkaasta menneisyydestä. Veden kätkemiä huoneita avaa ovia ikivanhaan eurooppalaiseen rikkauteen ja aristokratiaan. Teos on ainutlaatuinen tilaisuus kurkistaa Venetsian harvenevan aateliston palatseihin ja heidän asukkaidensa elämäntarinoihin. Samalla kuvat virittävät myös maailmassa olemisen ihmeen pohdiskeluun.
  • Porovuosi

    43,00
    "Teen kaiken, mitä osaan tai neuvotaan", lupasi porotutkija FT Timo Helle pestautuessaan lokkalaisten pororengiksi Suomen suurimpaan paliskuntaan, 12 000 poron Kemin Sompioon. Tuloksena on mukaansatempaava ja ainutlaatuinen nykyporonhoidon kuvaus, jolle vanhojen poromiesten tarinat antavat historiallista syvyyttä.
  • Ruisvoimaa

    43,00
    Ruisvoimaa-kirja kertoo rukiin tien pellolta pöytään. Se selvittää, miksi ruisleipä kuuluu suomalaisuuteen ja miksi sitä on niin järkevää syödä. Syyttä ei puhuta rukiista ihmejyvänä, sillä sellainen se todella on. Suomi on erilaisten ruistuotteiden luvattu maa. Ruisvoimaa kertoo tarinat klassikoiden takaa: miten syntyi Reissumies, missä leivotaan hapankorppu ja kuka on syönyt yli kymmenentuhatta jälkiuunileipää. Kirja opastaa myös, miten rukiista saa maistuvia herkkuja, uusia tai perinteisiä. Kirjan ohjeilla jokainen pystyy leipomaan itse ruisleipänsä, paistamaan rönttöset tai loihtimaan juustokakun näkkileivästä. Ruis on voimaa!
  • Marianna Flinckenberg-Gluschkoff vie lukijansa aikamatkalle Siperiaan hantien seuduille. Saamme kulkea yli puhdistavien tulien, matkata tiettömiä teitä, kumartua oviaukosta asumuksiin, nauttia höyryävää teetä tai vastateurastetun poron verta. Vaikka elämäntyyli on äärimmäisen vaatimatonta, ihmisten vieraanvaraisuus on hämmentävää. Siperian pohjoiset alueet ovat kirjoittajalle tuttuja monilta tutkimusmatkoilta. Tundra on hänen mielenmaisemaansa. Alkuperäiskansojen paimentolaiselämään liittyvät tavat ovat hänelle tuttuja. Hän kunnioittaa perinteitä, ja hänet otetaan vastaan ystävänä. Siperiassa asutaan ja eletään luonnon ehdoilla, ja mytologia on läsnä jokaisessa päivässä. Ihmisen osaksi nähdään, että jokaisen meistä tulisi poistuttuaan jättää elonpiiriinsä mahdollisimman huomaamaton jälki. Tundran rauha on järkkymässä. Kirja kuvaa, miten öljy- ja kaasukentät kutistavat alkuperäiskansojen asuinaluetta ja sekoittavat pohjoisen luonnon herkkää ekologista tasapainoa. Mikä on uranlintakaisten sukukansojemme kohtalo?    
  • Mistä tulee viipurinrinkelin muoto ja mihin liittyy ranskalaisten kuuluisa galette des rois -kakku? Monella eurooppalaisella leivonnaisella ja ruoalla on värikäs ja kiehtova tarina, joka pohjautuu raamatunkertomuksiin ja kristillisiin legendoihin. Taivaallista mannaa esittelee ruokaperinnettä kristillisessä kulttuurissa ja kertoo niin tuttujen kuin eksoottisempien ruokien unohdettuja tarinoita ja herkullisia ohjeita.
  • Tuohikulttuurin maa Ruoan säilytyksessä, kattojen rakennusaineena, eristeenä ikkunoissa, reppuna retkellä, sormuksena sormessa, virsuina jaloissa, soittimena, rakkauskirjeen paperina, nykytaiteen materiaalina. Kaikkeen tähän ja paljon muuhun tuohi on taipunut. Ennen vanhaan tuohi oli niin olennainen osa jokapäiväistä elämää Suomessa, että on perusteltua puhua kokonaisesta ”tuohikulttuurista”.
  • With the help of an amusing group of elves pictured at Tyynelä, Finnish Elves for All Seasons takes us to the heart of the Finnish agrarian culture of bygone years, its customs, beliefs and superstitions, its everyday life and its festivities. The book contains instructions on all aspects of farm life from the baking of Karelian pasties to the building of a smoke sauna, protection of the livestock from wolves and magic love charms.
  • Honka

    45,00
    Mika Honkalinnan tunnelmoiva, paikoin lyyrinenkin teos Honka on kunnianosoitus mäntyjen monimuotoisuudelle, meren kallioluodolla kituuttavalle hongalle, tienlaidan mahtipetäjälle ja paahteisen rämeen männyntakulle. Tarina alkaa valossa kasvaneen kotipihan puun, eräänlaisen alkumännyn juurelta. Nuoruusvuosilta mukaan tarttuu mystinen muistikuva sääksisaaresta ja sen tunnelmaa hallinneesta ikipetäjästä. Matka jatkuu läpi jokatalvisen tervantuoksun, kohti kirkasta kevättä ja puun syliä, lintujen pesintäpuuhia. Tie johdattaa valtakunnan rajan tuntumaan, tiettävästi Suomen vanhimman männyn luo. Siinä sivussa pohditaan monotonista puhelinpylväsmännikköä ja tienlaidan mahtipetäjää. Soljuva teksti ulottuu ristiretkien ajalta Suomen taiteen kultakauteen, keskelle mäntykylläistä kuvastoa. Aikakausien humina antaa asioihin perspektiiviä, monisatavuotisten petäjien rinnalla oman elämän mitta on kovin lyhyt. Mitä kaikkea männyn elinaikana onkaan tapahtunut, mitä kaikkea puu on nähnyt?
  • Ritva Kovalaisen (s. 1959) uusin valokuvakirja Kiero ja villiintynyt on valokuvataidekirja, jossa puut, luonnon monimuotoisuus, luonnon muotokielen ominaispiirteet sekä ihmisten kulttuurinen side metsään nousevat pääosaan. Teoksessa puut edustavat sekä henkistä että fyysistä todellisuutta. Niillä on iso rooli maapallon ekosysteemin toimivuudessa, mutta samalla ne nähdään merkityksellisinä olentoina, joihin liitetään jopa uskonnollisia merkityksiä. Kirjassa on sekä mustavalko- että värikuvia, jotka toistavat yksityiskohtia uskomattomalla tarkkuudella; niissä avautuva maisema imaisee sisälleen, johonkin ajattomaan, myyttiseen ja kauniiseen maailmaan, jonka olemassaolo on ikuinen arvoitus.    
  • Ihminen on tehnyt kuvia eläimistä jo kymmeniä tuhansia vuosia. Valokuvataiteilija Heikki Willamo on tutkinut esihistoriallisia kalliopiirroksia ja miettinyt näkemäänsä. Hänen lumoavat kuvansa ja tekstinsä kertovat ihmisen ja eläimen tarinaa esihistoriasta tähän päivään.
  • Suomessa on noin 2500 seurantaloa. Arkkitehti, valokuvaaja Tuomas Uusheimo on kuvannut niitä kahdeksan vuoden ajan. Kirja on kunnianosoitus suomalaiselle vapaaehtoisuudelle, talkoolaisuudelle ja seuratoiminnalle, samalla kun se on asiantunteva katsaus seurantaloarkkitehtuurin historiaan. Kirja sopii jokaiselle, jolle jokin seurantalo on joskus ollut tärkeä.
  • Vaivaisukkojen paluu esittelee kaikki Suomen säilyneet vaivaisukot: 144 ukkoa ja yksi akka ovat keränneet kirkkojen ja tapulien kyljissä rahaa vähäosaisille kanssaihmisille 1600-luvun lopulta aina 2000-luvulle. Nyt niistä itsestään on tullut aarteita.
  • Miten vihreä voi pelastaa maailman? Vihreä on elämän edellytys ja mahdollistaja. Vihreä taide, tai vihertaide, tekee taidetta elävästä materiaalista, kasveista. Vihreys valtaa seinät, julkiset tilat, toimistot, kaupungin. Teoksen asiantuntija-artikkeleiden aihepiiri ulottuu taiteeksi tehdyistä ja muunnelluista kasveista puistojen ja puutarhojen, viljelysten ja metsien muodostamaan viherympäristöön.
  • Kysykää Essiltä! on matka suomalaisen puutarhataiteen ja -kulttuurin historiaan, mutta se palvelee myös yleisemmin kaupunkikulttuurista tai naiselämäkerroista kiinnostuneita. Elisabeth Koch oli omana aikanaan se hahmo, jolta innokkaat siirtolapuutarhapalstojen haltijat sekä uusien omakotitalojen omistajat saattoivat kysyä neuvoa omien taitojen loppuessa kesken. Kysykää Essiltä! toimii opaskirjana myös nykyajan puutarhurille, sillä Kochin suunnitteluperiaatteet eivät ole vanhentuneet. Teoksen värikylläinen kuvituksen kautta lukija saa käsityksen Kochin ihanteista, joissa kauneuden tavoittelu kulki aina käytännöllisyyden rinnalla.
  • Suomalainen suksihistoria Pitkä latu – legenda suksesta on kuvitettu teos hiihdon ja suksen kulttuurista esihistorialliselta ajalta nykyaikaan. Kirjassa suksi on ennen kaikkea kulttuurihistoriallinen esine, jonka merkitys esimerkiksi ruoanhankinnassa, mutta toisaalta myös sodankäynnissä on ollut suuri. Teos sivuaa myös kansallisia teemoja: miksi suksi liitetään suomalaisuuteen, miksi menestyminen hiihtokilpailuissa tuntuu olevan edelleen tärkeä asia suomalaisille, miten suksen mytologia on rakentunut ja rakentuu? Pitkä latu – legenda suksesta sivakoi lentokelillä skriithfinneistä karpaaseihin!
  • Postikortit kertovat pääkaupunkiseudun sairaaloiden historiasta Sairaaloissa viivyttiin menneinä vuosikymmeninä hyvinkin pitkiä aikoja, ja sairaala saattoi sijaita kaukana kotoa. Aikana ennen nykyisiä viestintävälineitä yhteyttä omaisiin ja ystäviin pidettiin lähettämällä postikortteja. Postikorttien lähettäminen tuli suosituksi 1890-luvun lopulla. Käsin kirjoitetussa viestissä kerrottiin hoidollisista toimenpiteistä ja lisättiin arkisia kuulumisia. Potilas kuvailee usein seikkaperäisesti osaston tunnelmaa, ruoan makua, lääkärin määräyksiä ja ajan kulumista, kuten viestissä vuodelta 1955: ”Tule nyt katsomaan, jos ennätät. Ja tuo yksi kukka, noloa kun olen ainoa, jolla ei ole kukkia.” Tämä kulttuurihistoriallinen, helposti lähestyttävä teos on oiva lahjaidea keräilystä tai hoitoajattelun kehityksestä kiinnostuneelle, terveydenhoitoalan opiskelijalle, terveydenhuollossa työskentelevälle tai sieltä jo eläkkeelle siirtyneelle. Kirja kiinnostaa jokaista, joka on joskus ollut sairaalassa.
  • Linnuntie

    45,00
    Miljoonat jäävät matkalle. Jokainen keväällä Suomeen palaava muuttolintu on tarina selviytymisestä. Millainen on muuttolintujen tuhansien kilometrien matka yli merien, vuoristojen ja autiomaiden? Lasse Kylänpää otti kameran ja lähti ottamaan selvää, kuinka eri lintulajit tämän kaiken selvittävät. Tuloksena on henkeäsalpaava kuvakirjan ja matkakertomuksen synteesi Linnuntie. Tuosta tiestä tuli pitkä myös tekijälleen, sillä kiuru, peippo, västäräkki ja haarapääsky johdattivat Kylänpään ympäri maailmaa aina Etelä-Afrikkaan asti.